Universumin ensimmäinen laki
Yksi hyvä esimerkki siitä, samalla itse koettua ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”
Magyarul-Hungarian Suomi-Finish In English Tiedustelut ja ilmoittautumiset entiset elämä kurssille Se koskee lähes kaikkia ja voidaan ymmärtää energian häviämättömyytenä. Jokainen tekomme saa aikaan energiavaihdon ympäristömme kanssa, jolloin energia lähtee meistä ja tilasta sekä ajasta riippuen palaa luoksemme takaisin. Tiibetiläiset kutsuvat tätä ilmiötä karmaksi. Siis itse sana karma ei tarkoita mitään negatiivista, vaikka se yleisesti mainitaan pahaenteisten tapausten yhteydessä. Jos jotain pahaa tapahtuu jollekin, hän toteaa heti sen johtuvan huonosta karmasta. Totuus on kuitenkin se, että lähetämme energiaa, jonka takaisin paluuseen voi kulua useita elämiä. Siis energia lähtee, kerää mukaansa samantyyppisiä ”ystäviä” ja palaa niiden kanssa takaisin myöhemmin luoksemme. Riippuen siitä, oliko se myönteistä vai kielteistä, tulos on sen mukainen. Luulenpa, että tämä yksinkertainen esimerkki vastaa siihen minullekin usein esitettyyn kysymykseen, että mitä tapahtuu silloin, jos erityisillä kyvyillä varustettu maagikko tai parantaja käyttää lahjojaan johonkin negatiiviseen. Kyse ei voi olla järkevästä henkilöstä, sillä kuka nyt tietoisena näistä asioista haluaa tehdä itselleenkin pahaa. Joka tapauksessa aika harvassa ovat ne, jotka leikkivät energialla. Jeesuksen lause: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu” on tyypillinen esimerkki karmasta. Tietoisuuden kapenemisen myötä nykymaailmassa tämä kaikki tuntuu käsittämättömältä, vaikka se on todella yksinkertaista ja yksiselitteistä. Koska tekomme seuraus toteutuu yleensä seuraavassa elämässä, monet vahingoniloisina toteavat jostakusta, että tämä ei kuollutkaan tekojensa seurauksiin. Olen itse omien jälleensyntymiskokemusteni kautta todennut yllä mainitun lain lähes häkellyttävän paikkansa pitävyyden. Olen osallistunut useisiin reinkarnaatio-kursseihin, ja voin todeta, että yksilöllisen tietoisuuden kehittämisen ansiosta tietyn ajan kuluessa minulle on kehittynyt vuodesta 1997 herkkyys spontaanisti nähdä menneisyyteeni liittyviä kuvia, tai esimerkiksi henkilökohtaisissa tapaamisissa yksinkertaisesti tunnistaa suhteeni toiseen henkilöön aikaisemmassa elämässäni. Menneisyyttä silmäillessäni tämän hetkisessä elämässä koen joitain koomisia hetkiä. On mielenkiintoista nähdä joissain henkilöissä tapahtunut muutos taikka päinvastoin tiettyjä pinttyneitä tapoja muuttumattomina. Palatakseni edelliseen elämään. Ensimmäinen reinkarnaatio-kurssini oli maaliskuussa 1994 Budapestin Reiki Kuckó:ssa (Reiki-nurkkaus). Kurssin vetäjä oli Reiki-mestari László Kássa, ja osallistujia oli noin 20.Tämän tarinan muihin elämiini liittyvät osat koin myöhemmillä kursseilla. Olin sotilas, yksikön komentaja Rooman valtakunnassa. Odotimme taistelua jossain nykyisen Saksan alueella entisessä Germaniassa. Mielenkiintoista on se, että kenraalini ja hyvä ystäväni oli edesmennyt Reiki-mestarini Diana. Olimme siis ystäviä useissa elämissä. Olisimme halunneet välttää verenvuodatuksen, mutta päätöstä ei ollut vielä tehty. Kaikki odottivat keisaria. Yhtäkkiä hän sitten ilmestyi ja tunsimme veren hyytyvän suonissamme. Keisari oli arvaamaton ja melkein kaikki pelkäsivät häntä ehkäpä hänen arvaamattomien vihanpurkaustensa vuoksi, jotka yleensä päättyivät niiden aiheuttajien kuolemaan. Riensimme ystäväni kanssa komentajien telttaan kutsusta. Komennusarvoltani alempana en kuitenkaan voinut mennä telttaan, vaan odottelin teltan edessä ystävääni, joka pian ilmestyikin käskyn kanssa: täysi valmiustila, aioimme hyökätä, keisari ei suostunut kompromisseihin. Poistuessamme kiistelimme allapäin mahdollisuuksistamme. Seuraavassa kuvassa löysin itseni taistelukentältä hirvittävän verilöylyn keskeltä. Yhtäkkiä noin kaksimetrinen barbaari oli minua vastassa ja säikähdin nähdessäni tuota raakaa voimaa ja vihaa oikeassa kädessään valtava tappara ja toisessa nahkainen suojakilpi. Onnistuin kuitenkin voittamaan hänet nopeasti sotataitoni ansiosta, mikä yllätti minut itsenikin. Totta puhuen meidän palkka-armeijamme oli joukko kokeneita sotilaita, kun taas barbaarit olivat kouluttamattomia ja siten heidän innostuksensa oli turhaa. He eivät voineet pärjätä Rooman armeijalle, joka koostui maailman taktisesti parhaiten koulutetuista taistelijoista. Seuraavassa kuvassa olin kukkulan rinteessä, jossa taitelun jälkeen sotilaat kokosivat haavoittuneita ja lopettivat niiden kärsimykset, joita ei voitu pelastaa. Tuo kuulostaa nykyihmisen korvaan hirvittävältä, mutta siihen aikaan oli tapana tehdä niin. Kuolleita silmin kantamattomiin. Haluttomasti tyhjyyden tunteessa astelin kukkulan päälle ja päätin – mikäli mahdollista – palata politiikan pariin. Se onnistuikin kuin ihmeen kautta. Minulla oli ihana puoliso jossain Rooman eteläpuolella ja meillä oli suloinen tytär. Mielenkiintoista on, että entinen vaimoni tässä elämässä oli tuolloinen puolisoni. Tämä on harvinaista taikka ehkäpä sattuma on juuri tällaista. Joidenkin mielestä sattumaa ei ole, mutta tässä nyt kuin sellaisia on. Puolisoni kuoli silloin keuhkokuumeeseen ja tyttäreni häissä olin vain minä paikalla. En ollut täysin iloinen , koska tyttäreni nai patriisin (Rooman valtakunnassa aristokraatti) vaikkakin rikkaasta perheestä olevan. En vain yksinkertaisesti pitänyt byrokraateista. Tämä patriisi on nykyisinkin tyypillinen aristokraatti.
Myöhemmin reinkarnaatio-meditaatiossa näin itseni keskiajalla Espanjassa, jossa olin jälleen sotilas, jolla oli maatila jossain Espanjan ja Italian raja-alueilla. Näin itseni ratsastamassa pitkältä matkalta kotia kohti. Mielenkiintoista on, että nykyisessä elämässäni en osaa ratsastaa. Sanon tämän siksi, että se, joka on kokenut näin syvän meditaation tietää mistä puhun. Esille tulevat tuntemukset voi kokea todella aidosti. Seuraavassa kuvassa seisomme vuorenharjalla odottaen vihollisjoukkojen ilmestymistä. Tunsin, että kyseessä saattoi olla sisällissota Espanjassa. Kaikilla oli kevyet haarniskat. Seuraavassa kuvassa taistelen alhaalla kanjonissa täyshaarniskassa olevan sotilaan kanssa ja yhtäkkiä jalkani lipeää tai kompastun johonkin. Joka tapauksessa putoan polvilleni, mikä riittää siihen, että vihollinen haarniskan liittymäkohdasta ylhäältä pistää suoraan miekalla mahani seudulle. Kuoleman hetkellä näen, että espanjalaisen haarniskasotilas muuttuu yhtäkkiä tuoksi barbaariksi, jonka tapoin noin 1500 vuotta aikaisemmin Germaniassa. Tunsin piston tavoin tuon Jeesuksen lauseen totuuden: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”. Eli on eri asia kuulla asioista kuin kokea niitä itse. Magyarul-Hungarian Suomi-Finish In English
Teksti aitojen kokemusten perusteella. Copyright www.reiki.fi Helsinki - Finland
|